Kirjoittajana: erimoveryllapito

6 steppiä hyvinvointisi edistämiseen

Ihmisillä on yliampuvan suuria tavoitteita lyhyellä aikavälillä, mutta naurettavan vaatimattomia tavoitteita pitkällä aikajänteellä. ”Kaikki–mulle–heti–nyt –asenne” kostautuukin pian aloittamisen jälkeen, kun aikaa, intoa eikä itsekuriakaan riitä mahtipontisen kuntoiluohjelman noudattamiseen.

Itsekurin sijaan oma kuntopolku kannattaa rakentaa intohimon varaan. Mielekkään omasta hyvinvointisatsauksesta tekee se, että koet homman merkitykselliseksi eli tavoitteesi ovat jollain tapaa kosketuksissa arvojesi kanssa. Vaikka hyvä terveys ja fyysinen hyvinvointi eivät olisikaan arvoasteikkosi kärkipäässä, voi merkityksellinen yhteys löytyä muiden arvojen, esimerkiksi perheen, lasten tai työn kautta. Se, että haluat näyttää lapsillesi tai tiimillesi terveen ja aktiivisen aikuisen/esimiehen mallia, voi sitouttaa sinut hyvinvointitottumusten muutokseen huomattavasti ulkoisia tavoitteita paremmin.

Mielekkääksi liikkumisen ja terveelliseen ravitsemukseen panostamisen tekee mullistuksen sijaan maltillisuus. Niin liikunnan lisäämisessä kuin ruokavalion skarppaamisessakin on hyvä huomioida, että saavutat niin pitkään hyviä tuloksia, kun kykenet tekemään pieniä, parempia muutoksia. Jos tyhjennät takataskusi kerralla, jäävät tulokset valitettavan laihoiksi – ja lyhytaikaisiksi. Seuraava kuuden kohdan hyvinvointipolku toimii kuin junan vessa. Lupaankin sinulle erinomaisia tuloksia, jos vain sitoudut noudattamaan ohjeitani. Vaikka ohjeet ovat simppelit, tiedän sohvalle jämähtämisen olevan vieläkin helpompaa. Etene vaihe vaiheelta ja tarkista, onko kyseinen kohta sinun kohdallasi jo kunnossa vai voisitko tehdä jotain vielä ”lite bättre” eli hitusen verran paremmin.

Askel #1: Tarkista palaudutko riittävästi

Ennen liikunnan lisäämiseen ja energian kuluttamiseen keskittymistä, on tarkistettava, että energiaa on kulutettavaksi asti. Me suomalaiset olemme keskimäärin 8 tunnin työkunnossa, tarkoittaen sitä, että energiamme hupenee työpaikalle, eikä sitä tahdo riittää täyspainoisesta vapaa-ajasta nauttimiseen, saati tehokkaaseen kuntoliikuntaan. Yleisin kompastuskivi onkin lähteä lisäämään ”tyhjin akuin” tehokasta kuntoilua ja vähentämään samanaikaisesti ravitsemuksesta saatavaa energiaa.

Uni on terveyden ja hyvinvoinnin perusta. Huonosti nukuttu yö heikentää tarkkavaisuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä motivaatiota. Unettomuus johtaa myös työ- ja treenitehon puolittumiseen ja se aiheuttaa keskimäärin seitsemän päivää sairauspoissaoloja vuodessa. Pitkään jatkuessaan unettomuus heikentää myös elämänlaatua, eikä ihminen jaksa tehdä kuin vain kaikkein välttämättömimmän. Väsyneenä sitä jämähtää helposti sohvalle, vaikka fiksuinta olisi lähteä pienelle palauttavalle reippailulle, jonka jälkeen unikin maistuisi paremmin. Energiaa pursuavat naposteltavat sen sijaan maistuvat, kun virkeänä sitä olisi voimavaroja valita eväänsäkin paremmin.

Yöunien pituuden (suositus 7-9 h) lisäksi myös niiden säännöllisyys on avainasemassa. Sisäinen kellomme ohjaa nukahtamistamme sekä valveilla oloamme, eikä se kykene sopeutumaan esimerkiksi viikonloppujen valvojaisiin ja vastaavasti myöhälle päivään nukkumiseen. Arjen ja viikonlopun nukkumaanmenoajan tulisikin poiketa toisistaan mielellään vain 0,5-1 tunnin verran, jottemme joudu elämään jatkuvan ”aikaerorasituksen” uuvuttamina. Tarkista siis ihan ensiksi, nukutko ja palaudutko riittävästi.

Askel #2: Arvioi saatko riittävästi energiaa

Toinen tarkistuspiste matkallasi parempaa jaksamista ja hyvinvointia liittyy ravitsemukseen. Valmennettuani vuosien varrella satoja kuntoilijoita, kilpaurheilijoita ja yritysasiakkaita, olen törmännyt vain harvoin henkilöihin, jotka syövät liikaa kulutukseensa nähden. Karkea arvioni
onkin, että 95 % kohtaamistani asiakkaista syövät aivan liian vähän kehittyäkseen, palautuakseen ja laihtuakseen.

Jos haluat parantaa kuntoasi, kiinteytyä, laihtua ja jaksaa paremmin, on sinun myös syötävä paremmin. Se tarkoittaa karkeasti 4-6 ateriaa päivässä, 3-4 tunnin välein nautittuna. Säännöllinen ja tasainen ruokailurytmi varmistaa fiksut valinnat kaupassa ja ruokapöydässä, hyvän työ- ja harjoitteluvireen sekä palautumisen kuormituksesta. Yksityiskohdista tärkeimpinä korostan täysipainosta aamupalaa, kasvisten, hedelmien ja marjojen riittävää määrää (0,5 kg/ vrk) sekä lautasmallin hyödyntämistä pääaterioiden ja välipalojenkin koostamisessa. Pienet, merkityksettömät yksityiskohdat nousevat aika ajoin ravitsemuskeskustelun keskiöön. Pipertäminen on kuitenkin turhaa, etenkin jos isoissa linjoissa on vielä paljon parantamisen varaa.

Askel #3: Puntaroi istutko liikaa

Kuntoliikunta on usein yliarvostettua ja arjen aktiivisuus pahasti aliarvostettua, kun puntaroidaan liikkumisen vaikutuksia suorituskykyyn, terveyteen tai kehon koostumukseen. Runsaastakaan kuntoliikunnasta ei ole myöskään istumisen aiheuttamien ongelmien korjaajaksi, jos päivät kuluvat tuolilla ja sohvalla pönöttäen. Liiallisen istumisen seurauksena aineenvaihdunta hidastuu, asentoa ylläpitävät lihakset ”halvaantuvat” toimimattomiksi, verensokeritasot nousevat, hyvän HDL –kolesterolin määrät ja tehot laskevat sekä terveyttä edistävien entsyymien ja solujen
aineenvaihduntaan yhteydessä olevien geenien toiminta muuttuu epäedulliseksi.

Viikossa on yhteensä 168 tuntia. Jos kuntoiluun käytetään keskimäärin 3-5 tuntia, on helppoa ymmärtää, että todellisuudessa merkityksellisempää on se, millaisia valintoja teet jäljelle jäävän 163-165 tunnin aikana. Kulje jalan, polje työmatkat, valitse portaat ja imuroi kuntoiluasenteella. Kaikki lasketaan!

Askel #4: Katse kuntoliikuntaan – Lisää ensin kertoja

Vaikka kuntoliikunta ei olekaan ensimmäinen ja tärkein steppi hyvinvointia kuntoon laitettaessa, korostuu sen merkitys fyysistä kapasiteettia kasvatettaessa. Mitä paremmassa kunnossa olet, sitä enemmän siedät fyysistä ja psyykkistä stressiä. Hyväkuntoinen henkilö kuormittuu siis vähemmän, palautuu nopeammin, sairastaa vähemmän ja pysyy paremmin toimintakykyisenä.

Liikuntaan panostettaessa on ymmärrettävä lähteä liikkeelle sieltä, missä nyt ollaan, eikä sieltä, missä joskus oltiin tai haluttaisiin olla. Tärkeintä onkin saada liikunta mahtumaan jollain tapaa mukavuusalueellesi. On fiksuinta lähteä liikkeelle liikuntakertojen lisäämisestä, mutta pitää yksittäiset treenikerrat lyhyinä ja leppoisina (kesto 20-30 min). Voit lähteä liikkeelle parista liikuntakerrasta ja nostaa määrää hiljalleen (1 x lisää/ 2 vkossa) tavoitteen mukaiseen, 3-6 harjoituskertaan viikossa.

Askel #5: Kerrytä sitten kestoa

Kun olet tottunut säännöllisten lähtemisten sekä treenaamisen makuun ja yksittäiset treenit tuntuvat jopa turhauttavan helpoilta, on aika lisätä hiljalleen treenien kestoa. Sekin on syytä tehdä matemaattisen maltillisesti. Lisää ensin suoritusaikaa 10-15 yhteen treenikertaan, sitten seuraavaan ja kun 30-45 minuutin treenit tuntuvat sujuvan, voit lisätä taas vastaavan lisäannoksen seuraavaan harjoituskertaan. Pidä kuitenkin huoli siitä, että treenit pysyvät edelleen mukavina ja mielekkäinä. Onkin hyvä tiedostaa se, että jos treenit tuntuvat pahalta, treenaat eittämättä liian kovilla tehoilla.

Askel #6: Lisää vasta lopuksi tehoa

Yksi yleisimmistä sudenkuopista liikuntaa aloitettaessa on treenien aivan liian korkea teho. Se yhdistetäänkin usein virheellisesti harjoittelun tuloksellisuuteen. Todellisuudessa kuntoilija saavuttaa parhaita tuloksia silloin, kun 80 % harjoittelun kokonaisannoksesta on matalatehoista peruskestävyysliikuntaa ja vain 20 % tehokkaampaa vauhtikestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.

Lisäksi moni sortuu treenaamaan aina tehokkaasti, eikä ymmärrä kalibroida päivän treeniä sen hetkiseen vireystilaan sopivasi. Stressiä ei kuitenkaan kannata kerryttää stressin päällä, vaan silloin kun olo on alavireinen ja väsynyt, on syytä mieltää treeni elvyttäväksi liikuntatuokioksi. Kun vire on sen sijaan positiivinen, palautunut ja motivoitunut, voidaan treenata kuormittavammin eli tavoitteena voi tällöin olla fyysisen kapasiteetin nostaminen uudelle tasolle.

Miten motivoida työntekijöitä liikkumaan?

Vaikka työnantajat käyttävät henkilöstöliikuntaan noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, ainoastaan puolet työntekijöistä hyödyntää palveluita säännöllisesti. Miksi ihmisiä on niin vaikeaa saada liikkumaan, vaikka
työnantaja tarjoaa siihen tukea ja usein jopa työaikaa sekä monipuolisia palveluja? Ja miksi työpaikan virkistys- ja työhyvinvointitapahtumiin osallistuvat aina aktiivisimmat henkilöt, niiden jäädessä pois, jotka erityisesti tukea ja aktivointia tarvitsisivat?


Vaikka liikunnan hyödyt ovat kiistattomat, niin silti niiden suomalaisten osuus, jotka eivät liiku juuri ollenkaan on THL:n mukaan kasvanut jo yli 25 prosenttiin. Kerran tai kaksi viikossa liikkuviin kuuluu puolet kansasta, joten suositusten mukaan liikkuu vain alle kolmasosa suomalaisista.

Mitkä tekijät vaikuttavat liikkumattomuuteen?

Perintötekijöiden lisäksi lapsen liikunnallisuuteen vaikuttaa voimakkaasti ympäristö eli jo lapsuudessa opitut tavat, vanhemmilta sekä muilta läheisiltä saatu tuki ja kannustus sekä kertyneet kokemukset ja tottumukset. Liikunnallisuus ei kuitenkaan ole ainoastaan peritty ominaisuus, vaan pikemminkin omaksuttu tapa, jonka voi oppia onneksi myös vanhemmalla iällä.

Liikkumattomuus voi olla myös seurausta aikaisemmista, huonoista kokemuksista. Jos henkilöllä on niitä esimerkiksi koululiikunnasta, armeijan hiihtovaelluksista tai työpaikan virkistyspäiväjumpasta, voi kynnys liikunnan harrastamiseen nousta entistäkin korkeammaksi. Myös sairaudet, vaivat ja niihin liittyvä, usein liiallinen varovaisuus voi myös koitua kynnykseksi liikunnan harrastamiselle. Onkin tärkeää tiedostaa, että
oikein annosteltu ja fiksusti suunniteltu liikuntaohjelma toimii lääkkeen kaltaisena hoitona lähes jokaisen sairauden ja vaivan kohdalla. Ilman negatiivisia sivuvaikutuksia.

Ajanpuute on yleisin selitys liikkumattomuudelle. Se paljastaa kuitenkin yhden, tärkeän epäkohdan ihmisten suhteesta liikuntaan. Liikunnaksi lasketaan vain erillinen treenaaminen ja suorituskeskeinen ponnistelu. Pienet aktiiviset teot ja siirtymiset kävellen tai pyöräillen eivät täytä monenkaan mielessä liikunnan kriteerejä.

Miksi vähän tai ei ollenkaan liikkuvat eivät innostu työnantajien tarjoamista eduista?

Häpeän tunne on yksi suurimmista esteistä työpaikkaliikuntaan osallistumiselle. Ongelmana onkin se, että tyhy -toimintana tarjottavat liikuntapalvelut ovat useimmiten ”liikuntapataan pudonneiden” henkilöiden tuotteistamia palveluja liikunnasta innostuneille henkilöille. Ne saavat aktiivisen porukan innostumaan ja tarjoavat heille soveltuvia haasteita, mutta ovat motorisesti ja tehollisesti aivan liian vaikeita liikunnan suhteen passiivisille henkilöille.

Pystyvyyden tunne on autonomian lisäksi yksi psykologista perustarpeista. Jos henkilö ei voi vaikuttaa siihen, millaiseen ryhmään tai palveluun hän ottaa osaa, eikä pysy muun porukan perässä, on jo kahta perustarvetta loukattu. Työpaikan hyvä porukka ja tiimihenki voivat parhaimmillaan pelastaa tilanteen, muttei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tuotteistamisessa on usein isoja ongelmia.

Millä tavoin olette saaneet ei-aktiivisia ihmisiä liikkumaan?

Kynnyksen madaltaminen on ainoa keino ei-aktiivisten ihmisten aktivoimiseksi. Se, ettei liikkeelle lähdetä liikunta, vaan voimavaroja lisäävä uni, palautuminen ja ravitsemus edellä, voi hyvin herättää mielenkiinnon. Tämän jälkeen voidaan ottaa pelisilmää käyttäen puheeksi myös arkiaktiivisuus ja liikunta, mutta ihan ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin pysäyttää henkilö omien arvojensa äärelle.

Mikä on Sinulle tärkeää ja millaisena ihmisenä haluaisit sinut muistettavan –kysymykset pysäyttävät parhaimmillaan henkilön pohtimaan omia arvojaan. Vaikka terveys, liikunta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen eivät olisikaan arvoasteikon kärkisijoilla, voi esimerkiksi terveen sekä liikunnallisen vanhemman tai esimiehen mallin tarjoaminen omille lapsille tai alaisille antaa sitouttavan syyn omaan hyvinvointiinsa panostamiseen.

Mitkä keinot ovat osoittautuneet toimiviksi ja mitä kokemustenne mukaan kannattaisi välttää?

Mielestäni oleellista on henkilön itsensä hyvinvointiosaamisen lisääminen. Ilman riittävää tieto-oppimäärää ei henkilö kykene tekemään fiksuja, terveyttä edistäviä valintoja arjen haasteiden edessä. Ja ilman riittäviä
taitoja sekä työkaluja ihminen on aseeton passivoivien houkutusten ja nopeiden nautintojen edessä. Kestävä muutos edellyttää kuitenkin joustavaa suhtautumista, jäykän ja fanaattisen asennoitumisen sijaan.

Henkilö tarvitsee siis onnistuakseen tietoa ja taitoja, mutta myös tukea ja pystyvyyden tunnetta. Onnistuminen ei edellytä jatkuvaa itsekurin varassa pinnistelyä, vaan pieniä ja aktiivisia valintoja, joista riittävän usein toistuttuaan muodostuu henkilön uusi tasapainotila ja uudet voittavat rutiinit. Onkin erityisen tärkeää, että henkilö löytää oman, itseään motivoivan tavan toteuttaa liikunnallisuuttaan.

Lisäksi on tärkeää, että asiakasyrityksen avainhenkilöt sitoutuvat mukaan hankkeeseen ja ovat palvelun tuottajan ”puolella”, eivätkä tätä vastaan. Onnistumista ei siis voi ulkoistaa, vaan sen eteen on ponnisteltava yhdessä – niin henkilöstön, palvelun tuottajien kuin myös yrityksen johdon sekä muiden avainhenkilöiden.

Mitä hyötyä henkilökohtainen mittaustieto tuottaa niin aktiiviselle kuin vähän liikkuvalle ihmiselle?

Erilaiset testit ja mittaukset ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Ne kertovat auton katsastuksen tapaan, onko henkilö kunnossa vai ”romuna”. Jos mittaustapahtuma jää siihen, ei kyseinen tieto anna työkaluja asian korjaamiseksi. Oleellisimpia ovatkin ne toimenpiteet, jotka toteutuvat testitapahtuman jälkeen. Siksi innostavaan, kansankieliseen ja kannustavaan palautteen antamiseen sekä käytännön työkaluja tarjoavaan
liikunta- ja ravitsemusneuvontaan kannattaa pistää paljon paukkuja. Se on hetki, joka tekee mittauksesta joko lähes turhan tai erinomaisen vaikuttavan palvelun, niin yksilön kuin organisaationkin hyvinvoinnin
kehittämisen näkökulmista.

Liikkeelle ei voi lähteä sieltä missä on joskus ollut tai missä haluaisi olla, vaan sieltä, missä on juuri nyt. Erilaiset testit ja mittaukset tarjoavatkin mahdollisuuden nykytilanteen kartoittamiseen, kehityksen seurantaan ja työhyvinvointihankkeen vaikuttavuuden arvioimiseen. Pelkkien sairauspoissaolojen tuijottamisen sijaan on hyvä pystyä osoittamaan myös muita mitattuja sekä subjektiiviseen tuntemukseen perustuvia tuloksia osallistujien fyysisessä ja henkisessä kunnossa sekä voimavaroissa. Tulokset ratkaisevatkin sen, onko toiminnalla jatkuvuutta organisaatiossa.

Hyvinvointia Eri-tavalla

Erimover on Suomen suurin hyvinvointipalveluyhtiö, joka työllistää valtakunnallisesti noin 500 liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaista. Sen palveluihin kuuluvat muun muassa yrityksille ja yhteisöille suunnatut työhyvinvointipalvelut, liikuntakeskuksille ja aktiviteettipuistoille suunnatut asiakaspalvelu-, ryhmäliikunta- ja personal trainer –palvelut, liikunta-alan koulutuspalvelut sekä sporttiaiheiset kirjat ja sähköiset hyvinvointisisällöt. Lisäksi Erimover tarjoaa Suomen suurimman SUP-akatemia sekä kiinteät SUP-toimipisteet Helsingin Lauttasaaressa, Porvoossa ja Vierumäellä.

Erimoverin toiminta sai alkunsa rakkaudesta liikuntaan, veteen ja ennakkoluulottomaan yrittäjyyteen. Visiona oli tarjota liikuntapalveluita kaiken ikäisille, kokoisille ja kuntoisille, taitotasosta riippumatta. Koimmekin, että monipuolisen liikunnan kautta pystyisimme luomaan onnellisuutta ja hyvinvointia ympärillemme. Lisäksi haluamme vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, että hyvinvointi- ja liikunta-ala kehittyy yhdeksi arvostetuimmista aloista maailmassa. Tänä päivänä Erimover Groupin palvelutarjoama ja maantieteellinen peitto mahdollistavat ensimmäisenä asiakkaiden kokonaisvaltaisen, laadukkaan ja tasapuolisen palvelemisen koko maassa.

Sairauspoissaolojen vähentämisestä hyvinvointienergian lisäämiseen

Työhyvinvointipanostukset nähdään usein ainoastaan keinona vähentää yrityksen sairauspoissaoloja sekä ennenaikaisia eläköitymisiä. Me Erimoverilla haluamme kääntää ajatuksen ylösalaisin! Uskallammekin väittää, että panostamalla henkilöstön hyvinvointiin, voidaan yrityksessä saavuttaa parempaa henkilöstötuottavuutta, yhteisöllisyyttä, tiimihenkeä, sitoutuneisuutta ja yritysimagoa eli houkuttelevuutta rekrytoinnin, kumppaneiden ja asiakashankinnan näkökulmista. Panostamalla edellä mainittuihin, positiivisiin tekijöihin, sairauspoissaolosäästöt saavutetaan ikään kuin kaupan päällisinä.

Säännöllisyys ja jatkuvuus

Oli kyse sitten yksilöstä tai yrityksestä, on hyvinvointipanostuksiin suhtauduttava pitkäjänteisesti. Kuurit, dieetit ja yksittäiset hyvinvointitempaukset voivat tuottaa lyhyellä aikajänteellä kohtuullisia tuloksia, mutta ne kuihtuvat nopeasti ilman säännöllisyyttä, nousujohteisuutta sekä jatkuvuutta.    

Terveyttä ja hyvää kuntoa ei siis voida kerryttää varastoon, vaan niiden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa huomioimista. Kestävä elintapamuutos edellyttääkin riittävää tietoa, säännöllistä toimintaa sekä riittävää tukea, jotta terveyttä ja työkykyä edistävistä valinnoista muodostuu säännöllisiä rutiineja. Me Erimoverilla perustamme hyvinvointia edistävät palvelumme valmennuksellisuuteen, yksilöllisyyteen, kokonaisvaltaisuuteen ja jatkuvuuteen. Meille työhyvinvointi tarkoittaa yksilön hyvinvointia, pidempää sitoutumista ja rinnalla kulkemista sekä asiakkaan opettamista oman hyvinvointinsa parhaaksi asiantuntijaksi.

Tasalaatuisuus ja luotettavuus

Liikuntapalveluyhtiö Erimoverin konseptoimat yli 70 omaa liikuntakonseptia, koulutusyhtiö Trainer4Youn kouluttamat 15 000 liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaista sekä noin 5000 auktorisoitua (kansallinen APT- ja kansainvälinen EuropeActive -auktorisointi) personal traineria sekä digitaalinen Helt -valmennusalusta ja oma kustannus- ja sisältöyhtiö Fitra mahdollistavat luotettavien, korkealaatuisten ja tasalaatuisten palveluiden tuottamisen koko maassa. Perustamme kaiken toimintamme vahvaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön sekä kouluttajiemme ja valmentajiemme vankkaan kokemukseen liikunta-, terveys- ja hyvinvointialoilta. Moniammatilliseen asiantuntijatiimiimme kuuluu useita liikuntafysiologeja ja –biologeja, ravitsemusterapeutteja, liikunnanohjaajia, ammattivalmentajia, fysio- ja toimintaterapeutteja, psyykkisiä valmentajia, personal trainereita ja muita hyvinvoinnin ammattilaisia.

Erimoverilaisuus

Erimoverilaisuus tarkoittaa meille mielekästä ja merkityksellistä työtä, jonka tavoitteena on luoda asiakkaillemme edellytykset parempilaatuiseen elämään. Teemme työtämme positiivisella asenteella, pilke silmäkulmassa ja uskomme, että parhaat tulokset saavutetaan hyväntuulisella yhteistyöllä – asiakkaan kanssa oppien, kehittyen ja onnistumisista iloiten.

Tervetuloa tutustumaan palvelutarjontaamme!

Erimoverin hyvinvointipalvelut kuluttajille: www.erimover.com

1.     Hyvinvointiaiheiset kirjat ja oppaat: www.fitrakauppa.fi

2.     Liikunta- ja hyvinvointialan koulutukset: www.trainer4you.fi

2.     Liikunta- ja hyvinvointialan koulutukset: www.trainer4you.fi

3.     Sup –koulun palvelut: http://summersup.fi/

4.     Ilmainen hyvinvoinnin tietopankki:   https://www.trainer4you.fi/tietopankin-esikatselu

Erimoverin hyvinvointipalvelut yrityksille ja yhteisöille: 

1.     Tapahtumaluonteiset palvelut:

  • Testit ja mittaukset, luennot, webinaarit ja workshopit, lajikokeilut ja hyvinvointipäivät

2.     Säännölliset, viikko- ja kuukausitason palvelut:

  •  Wellness -vartti ja Wellness -tietoisku, säännöllinen ryhmäliikunta 

3.     Valmennukselliset, pitkäjänteiset palvelut:

  • Pienryhmävalmennus ja personal training, koulutukset ja hyvinvointihankkeet 

4.     Online –palvelut:

  • Verkkovalmennukset, verkkokurssit ja online-koulutukset 

5. Sisällöntuotanto: 


  • Kirjat, oppaat, artikkeli- ja blogituotanto